Cxense Display

Hurmaavaa lämpöä maasta, ilmasta ja kaakeliuunista

kuva1

Pohjoinen maamme on taas siinä kohtaa kiertoradallaan, että villahousujen lisäksi on syytä miettiä muitakin lämmitysjärjestelmiä. Öljylämmitys on kai totaalisesti pois muodista ja suorasähkölämmitys taas olisi aivan liian kallista.

Maalämpö on periaatteessa ilmaista

Ihmettelen suuresti, miksi maalämpö ei ole maailman suosituin lämmitysmuoto. Sehän olisi täysin saasteetonta ja miten kätevää, kun jokaisen talon vieressä olisi huomaamaton pieni reikä maan uumeniin, josta hiljaisesti hyrräävä pumppu toisi lämpöä asukkaiden iloksi. Meillä on sellainen ihmeellinen reikä pihallamme. Samasta reijästä saamme kesällä puutarhaan ilmaista kasteluvettä.

kuva2

Noh, eihän se nyt tietenkään täysin ilmaista ole. Alkukustannukset ovat edelleen aika kovat, joten olisi suotavaa, että valtio tukisi kotitalouksia maalämmön hankkimisessa. Poistaisi edes verot laitteilta ja antaisi asentamisesta veronalennusta. Onhan noita tukia muutenkin, niin miksi ei tällaista tärkeää ja samalla ympäristöystävällistä vaihtoehtoa voisi tukea kunnolla?

Meidän oma maalämpöpumppu vm 1982 on aikamoisen iso kaappi autotallin nurkassa, mutta siitä on iloittava niin kauan kuin se jaksaa pienten remonttien jälkeen hyristä – tai paremminkin jyristä . Uudet maalämpöpumput ovat kooltaan ehkä kolmasosan siitä ja lähes äänettömiä.

Maalämpöpumpun toimintaperiaate (piirros on lainattu internetistä, tekijä ei käynyt ilmi)

Wikipedia maalämpö

Ilmalämpöpumppu on toinen hyvä vaihtoehto

Siltä varalta, että maalämpöpumppu menisi lopullisesti epäkuntoon olen asennuttanut myös ympäristöystävällisen ilmalämpöpumpun. Ne tosin ovat sisustajan painajaisia, lähes poikkeuksetta rumia möhkäleitä asunnon paraatipaikalla. Mutta ah niin käytännöllisiä! Kodin saa nopeasti lämpimäksi, viileäksi tai jopa kuivaksi. Ilmalämpöpumppu on kohtuuhintaisempi kuin maalämpöpumppu, sen saattaa saada noin 1500 eurolla tarjouksesta asennuksineen.

kuva3

Ilmalämpöpumppu on hankala sijoitettava, sen pitäisi päästä levittämään mahdollisimman hyvin lämpöä mutta olla samalla mahdollisimman huomaamaton.

Wikipedia Lämpöpumppu

Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia

Jos sattuisi käymään niin hassusti, että sekä maa- että ilmalämpöpumppu eivät toimisi esim. sähkökatkoksen takia, niin olisi turvauduttava perinteiseen konstiin ja ryhdyttävä lämmittämään uuneja. Vanhassa puutalossamme niitä on kolme kappaletta.

Mielenkiintoisin niistä on olohuoneessa. Talon entinen omistaja kertoi uunin olevan yli 100 vuotta vanha. Uuni on hänen mukaansa tuotu lähes 90-vuotiaaseen taloomme Helsingin Uudenmaankadulta. Uunia korjatessa kävi ilmi, että se on valmistettu Ruoholahden kaakelitehtaalla, joka toimi Helsingissä Ruoholahdenkatu 21:ssä vuosina 1870-1908.

Uuni on alkujaan ollut korkeampi ja sen huipulla oli pelottava paholaisen kuva, jonka poistatin uunin restauroinnin yhteydessä. Koriste oli lähes katossa kiinni, joten senkin takia uunia madallettiin hieman. Piru-parka on edelleenkin olemassa, se on piilossa uunin päällä, jos joku haluaa sen joskus paikoilleen niin ei muuta kuin liimaa vain.

kuva4  kuva5

Ruoholahden kaakelitehtaan uuni on yli sata vuotta vanha. Uuninkoristeena ollut paholaisen pää irrotettiin ja laitettiin uunin päälle odottamaan uutta tulemista.

Saako antiikkia modernisoida? Kyllä saa!

Toinen vanha uunimme on valkoinen, Helsingin Sörnäisissä 1842 – 1918 toimineen Andsténin tehtaan tekele vuosisadan vaihteesta. Andsténeilla oli kaakelitehdas myös Tikkurilassa vuosina 1919-1937, joten uuni saattaa olla myös oman kylämme tuotantoa. Talomme on valmistunut vuonna 1930, joten ajallisesti se olisi loogisempaa. Ruokailuhuoneessamme olevassa uunissa oli alkujaan pienet hopeanväriset umpiluukut, mutta entinen ukkoni, joka oli kieltämättä aika kätevä käsistään, vaihtoi siihen isommat lasiluukut samalla kun teki uunista muutenkin toimivamman. Tämä uuni on meillä nykyisin eniten käytössä keskeisen sijaintinsa ansiosta. Lasiluukuista tuli näkyy äärimmäisen kiehtovasti ja hyvin se varaa lämpöäkin. Joku voi ajatella, että uuni on pilattu uusilla luukuilla, mutta itse olen eri mieltä. Nykyisessä muodossaan se on paljon kauniimpi ja käytännöllisempi.

kuva6  kuva7  kuva8

Markkinointia sadan vuoden takaa, lähde: Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Ruokailuhuoneen uuni modernisoinnin jälkeen.

Ruokailuhuoneen uuni alkuperäisellä luukulla.

Uusvanha uuni on paras lämmönlähde

Kolmas uunimme on takkahuoneessa. Se ostettiin alun perin joltain messuilta olohuoneeseen, sillä aiemmin mainittu ex-ukko olisi vienyt olohuoneen ”vanhan roskan” mieluiten kaatopaikalle. Muutamien neuvottelujen jälkeen uunikaunotar kuitenkin sai jäädä meille, joten uudelle hankinnalle piti löytää toinen paikka. Takkahuoneessa oli alkujaan tavallinen tiiliuuni, joten valinta ei ollut vaikea. Toinen vaihtoehto olisi ollut korvata huonokuntoinen eteisen uuni sillä, mutta eteiseen halusimme mieluummin vaatekaapin neljännen uunin sijasta. Uuniseppien valmistama erkkeriuuni on osoittautunut loistavaksi lämmönvaraajaksi ja tyylillisesti se ei riitele kahden muun uunin kanssa.

kuva9  kuva10

Toivotan kaikille lukijoille ihanan lämpöistä joulun odotusta ja suloista loppuvuotta!